Skanskan blogit

16 huhtikuu2018

Oma, rakas ja viihtyisä koti mahtuu vakiomuottiin!

Kirjoitin muutama kuukausi sitten vakioinnista ja teollisesta tuotannosta BoKlok-blogiin ihmetellen, miksi rakentaminen on yksi niistä harvoista aloista, joissa vakioinnin hyviä puolia harvoin nostetaan esiin. Logiikka on täysin käänteinen kuin muilla toimialoilla: kännykkä tai auto ei parane vaikka se suunniteltaisiin jokaiselle erikseen ja koottaisiin osista asiakkaan keittiössä tai etupihalla – päinvastoin! Ja tuotteen hintalappukin olisi ällistyttävän korkea.

On harmi, että vakioitu rakentaminen koetaan synonyymina huonolle asumiskokemukselle. Ikean ja Skanskan yhteisen BoKlok-asumiskonseptin perusajatus on alusta lähtien ollut hyvän suunnittelun, muotoilun ja kohtuuhintaisuuden yhdistäminen. Ei kuulosta helpolta yhtälöltä, eikä se sitä olekaan, ellei asenne vakiointia kohtaan muutu.

Lähiöiden hyvät puolet houkuttelevat edelleen

Olen valitettavasti törmännyt virkamiesten epäluuloiseen suhtautumiseen BoKlokin vakioituja taloja ja asuntoja kohtaan. Moni pelkää vakioinnin olevan synonyymi huonolle.

Varoittaviksi esimerkeiksi on nostettu 70-luvun betonilähiöt: Katsokaa kuinka rumaa ja huonoa saatiin aikaan, kun annettiin rakennusliikkeille valta tehdä samanlaista! Toki menneisyydessä on tehty virheitä, eivätkä monet tuon ajan lähiöt ole arkkitehtonisesti kovin viehättäviä. Toisaalta ne ovat usein väljästi rakennettuja ja vehreitä, ja asunnoissa on hyviä pohjaratkaisuja. Parhaat niistä houkuttavat muuttajia yhä, 50 vuotta myöhemmin. Suuren muuttoliikkeen aikaan lähiöt olivat monille puhdasta luksusta: sisävessa ja lämmin vesi eivät olleet kaikille arkipäivää 1960- ja 1970-luvun taitteessa, etenkään maaseudulla.

Ihmisten jälleen pakkautuessa yhä enemmän kasvukeskuksiin paine rakentaa uusia kohtuuhintaisia asuntoja on kova: täydellinen tilaisuus lähteä kehittämään vakioituja koteja ja taloja, jopa kokonaisia kortteleita! Voisiko asiaa miettiä kokonaan uudella tavalla, asukas- ja asuntolähtöisesti – ei ulkoseinät edellä?

Tutkitusti mukavaa, kohtuuhintaista ja tarpeiden mukaan kehittyvää asumista

Kun BoKlok kehitettiin Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä, lähtökohtana oli viihtyisä ja kohtuuhintainen asuminen, joka saavutettaisiin rakentamisen vakioinnilla. Lähestymiskulma on toiminut hyvin, ja tästä todisteena Ruotsissa onkin jo yli 8 000 BoKlok-kotia. Asumisesta kerätään säännöllisesti asukaspalautetta, jota analysoidaan tarkasti. Vuonna 2017 teimme Suomessa tutkimuksen uuden BoKlok-puukerrostalon suunnittelutyön taustaksi.

Tutkimukseen osallistui 753 ihmistä pääkaupunkiseudulta, ja siinä kävi ilmi, että BoKlok-kodeista kiinnostuneet hakevat ensisijaisesti hyvää vastinetta rahalle. Konseptista kiinnostuivat ennen kaikkea pieni- ja keskituloiset ja nuoret lapsiperheet ruuhkavuosien keskellä.

Vakioinnista saadaan kustannushyötyjä, kun asuntoja ei tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan, vaan hyviksi todettuja asuntopohjia toistetaan. Talot voivat hyvin olla saman levyisiä, jos niiden pituus ja korkeus tuovat vaihtelua ilmeeseen. Mitä pahaa siinä on, että naapurin asunnon pohja on samanlainen?

Vakioitu runkorakenne, elävyyttä parvekkeilla ja väreillä

BoKlok-huoneistopohjat on vakioitu siten, että ne ovat optimaalisen toimivia. Samoin talojen runkorakenne on vakioitu ja koostuu tilaelementeistä. Rakennusten sovittaminen paikalliseen ympäristöön toteutetaan vaihtelevilla julkisivuratkaisuilla. Esimerkiksi parvekkeilla, katon muodolla ja julkisivun väreillä saadaan lisää ilmettä ja vaihtelua. Pihasuunnittelulla ja talojen sijoittelulla tontille luodaan viihtyisää lähiympäristöä asukkaille.

Muun muassa näiden asioiden parissa BoKlokissa on tehty töitä jo yli 20 vuotta. Teemme työtä sen eteen, että ihan tavallisilla ihmisillä olisi mahdollisuus ostaa uusi, hyvin suunniteltu ja viihtyisä koti.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin myös Tekniikka & Talous -kumppaniblogissa.

Avainsanat: , ,

Susanna Sucksdorff
Susanna Sucksdorff (5 kirjoitusta)

Työurani on ollut monipuolinen ja haastava ja Skanska-vuosiin on mahtunut paljon mielenkiintoisia tehtäviä ja projekteja Suomessa ja Pohjoismaissa. Viimeiset 1,5 vuotta olen vetänyt BoKlok-tiimiä. Vastaan BoKlok-konseptin kehityksestä ja liiketoiminnan johtamisesta Suomessa.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)