Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
Asiakastyö Kehitystoiminta

Skanskan blogi:

Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun

Rakentamisen laatu nousee aina herkästi puheenaiheeksi. Itse pidän hyvänä kaikkea keskustelua aiheesta, jos ajatuksena on kehittää toimintaa. Laadun kehittämisellä on mer­kit­tä­viä yh­teis­kun­nal­li­sia vai­kut­uksia pait­si ta­lou­del­li­ses­ti, myös työ- ja asui­nym­pä­ris­tö­jen ter­veel­li­syy­den ja tur­val­li­suu­den edis­tä­mi­ses­sä.

Keskustelu laadusta on monitahoista ja riippuu aika pitkälti kunkin osapuolen näkökulmasta. Suurelle yleisölle laatu näkyy valitettavan usein ikävinä uutisina esimerkiksi sisäilmaongelmaisista julkisista rakennuksista. Yhtä syytä tai syyllistä ongelmille ei ole, eikä syyllisten etsiminen auta korjaamaan tilannetta. Sen sijaan yhteistyön kautta on etsittävä ratkaisuja ja varmistettava, että vastaavaa ei tapahtuisi tulevaisuudessa. Tähän tarvitaan suunnittelijoiden, materiaalitoimittajien, rakentajien ja käyttäjien yhteistoimintaa.

Iso mahdollisuus kehityksen polulla on laatutiedosta kerättävän datan tehokkaampi analysointi, jotta voimme tunnistaa parantamista vaativat asiat ja työstää niitä. Skanskassa olemme kehittäneet uusia digitaalisia työkaluja työmaille laadunvalvontaan tiedon keruuta ja analysointia varten, ja näitä ratkaisuja on vähitellen tulossa käyttöön myös asiakkaillemme.

Näkökulma laatuun on katsojan silmässä

Katsotaanpa vähän eri näkökulmia rakentamisen laatuun. Ammattimaisille tilaajille ja rakennuttajille on tärkeää, että urakka valmistuu suunnitellussa ajassa, budjetissa ja virheettömänä sekä vastaa suunnitelmissa määriteltyjä vaatimuksia. Laatu on yleensä selkeästi määritelty RYL:n eli rakentamisen yleisten laatuvaatimusten pohjalta. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan esimerkiksi Rakentamisen Laatu RALA Ry:n palautekyselyjen kautta. Suurin osa palautteen saajista on antanut julkaisuluvan palautteelle, joten palautteet ovat julkisesti nähtävillä. Avoimuus onkin hyvä tapa kehittää toimintaa.

Kuluttaja-asiakkaille laadun määritelmä onkin jo monimutkaisempi. Se johtuu siitä, että näkökulmia on yhtä monta kuin on kuluttajiakin. Asunnonostajien kohdalla rakennusyrityksen palvelun laatu ja asiakassuhteen hoitaminen korostuvat, ja asiakastyytyväisyys on paras mittari.

EPSI Rating auttaa vertaamaan rakentamista toisiin toimialoihin

Uutta rakennusalalla on se, että asunnonostajien tyytyväisyyttä on alettu vuonna 2017 mitata EPSI Rating -toimialatutkimuksen avulla. EPSI Rating -tutkimus antaa kiinnostavaa vertailutietoa eri toimialoilta. Ensimmäisissä mittauksissa alan arvosanaksi saatiin hyvä yli 75 indeksipisteen arvo. Uudisasuntorakentamisen valitusten määrä on kuitenkin suhteellisen korkea verrattuna muihin Suomen tutkittuihin toimialoihin. Tämä on asia, johon rakennusalan tulee ehdottomasti tarttua, jos mielikuvat alasta halutaan saada kohenemaan.

Tarkoitus on jatkaa ja kehittää arviointia, jotta se auttaa asuntorakentajia parantamaan toimintaansa sekä vertailemaan jatkossa eri yritysten laaduntuottokykyä.

Hyvä esimerkki eri toimijoiden yhteisestä kehitystyöstä on kosteudenhallinnan parantamiseksi kehitetty Kuivaketju10-toimintamalli. Ympäristöministeriön, Rakentamisen laatu RALAn ja keskeisten rakennusvalvontavirastojen yhteistyönä kehitetyssä Kuivaketju10-toimintamallissa kosteudenhallinta kattaa rakennushankkeen kaikki vaiheet tilaamisesta suunnitteluun, työmaatoteutukseen ja käyttöönottoon sekä rakennuksen ylläpitoon. Menettelyn avulla tunnistetaan tärkeimmät riskitekijät jo suunnitteluvaiheessa. Kuivaketju10 sisältää käytännön toimintaohjeet eri toimijoille rakennushankkeen kaikkiin vaiheisiin. Skanska on osallistunut toimintamallin kehittämiseen, ja olemme päättäneet ottaa sen käyttöön omissa asuntoprojektikehityshankkeissamme.

Tiedonkulun ongelmien ratkaiseminen ratkaisee myös laatuongelmia

Hiljattain Rakennusliitto ja Rakentamisen laatu RALA teettivät laatukyselyn, jossa selvitettiin Rakennusliiton jäsenten käytännön kokemuksia laadusta ja siihen liittyvistä kehitystarpeista työmailla. Suurin osa työntekijöistä nosti esille kiireen suurimpana esteenä laadukkaalle työlle. Kiire ei ole kuitenkaan juurisyy, vaan sitä on etsittävä muualta. Sama tutkimus nosti esille ongelmiksi puutteelliset tai myöhässä olevat suunnitelmat sekä työmaiden aikataulun hallinnan.

Itse asiassa tiedon saaminen läpi koko toimitusketjun aiheuttaakin merkittäviä laatuongelmia, jos se ei toimi kunnolla. Tiedonkulun puutteet synnyttävät häiriöitä, virheitä ja hukkaa. Yhtenä ratkaisuna esimerkiksi Skanskassa on älylaitteiden tuominen yhä useamman työmaan työntekijöiden käyttöön. Älylaitteet ovat työmaan johdossa tietysti olleet arkipäivää jo pitkään, mutta rakennustöitä tekevistä työntekijöistä ei vielä kovin monella ole suoraa pääsyä tiedon lähteille laitteiden kautta.

Kokemukset älylaitteista työntekijöiden parissa ovat olleet erittäin hyviä, ja käyttöä laajennetaan kuluvan vuoden aikana. Suurimmaksi hyödyksi työntekijät ovat kokeneet nimenomaan ajantasaisten suunnitelmien ja 3D-mallien katsomisen suoraan siellä, missä kulloinkin työskentelevät. Edellinen blogini käsittelee myös tätä aihetta.

Laadukas toiminta on luonnollisesti äärimmäisen tärkeää yritysten maineen ja asiakassuhteiden näkökulmasta, mutta samalla myös keskeinen kannattavuuden osatekijä. Kerralla oikein tekeminen on takuulla edullisempaa kuin korjaaminen työn aikana tai sen jälkeen, kun rakennuskohde on luovutettu käyttäjilleen.

Ilkka Romo

Ilkka Romo

Olen ollut reilut kymmenen vuotta Skanskassa kehittämistehtävissä, ensi alkuun tietomallintamisen eli BIMin parissa, mutta nykyisin laajemmin tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä toimintajärjestelmästä vastuussa.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää