Skanskan blogit

21 helmikuu2017

Hyvät nuoret työntekijät, tervetuloa meille!

Edellisessä blogissani kirjoitin rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen lisäämisestä. Nostin kirjoituksessa insinöörit keskiöön, koska esimerkiksi suurten tie- tai sairaala-allianssihankkeiden tilaajat edellyttävät jo esivalikoinnissa projektinjohdolta tiettyä muodollista koulutustasoa ja kokemusta. Sain kuitenkin kysymyksen, miksi aina vain puhutaan insinööreistä, ja onko rakennustyöntekijät unohdettu.

Ammattikoulutettujen työntekijöiden saatavuuden turvaaminen sekä työhyvinvointiin investoiminen on aivan yhtä tärkeää kuin korkeasti koulutettujen henkilöiden. Jos nimittäin haluamme kohentaa rakennusalan tunnetusti alhaista tuottavuutta, sitä pitää kohentaa koko alan ravintoketjussa.

Rakennustyöntekijällä on yhä useammin käsissä iPad

Rakennusteollisuus RT:n hallituksessa olemme keskustelleet työntekijätason resurssien riittävyydestä. Mikä on, kun ala ei houkuttele riittävästi nuoria? Täällä kuitenkin tehdään paljon hyvää sen eteen, että ihmiset jaksaisivat töissään, esimiehet osaisivat johtaa ja käytössä olevat työvälineet olisivat moderneja ja tarkoituksenmukaisia.

Rakennustyö ei seuraa kotiin illaksi. Lisäksi nykyään yhä useampi rakennusmies- ja -nainen käyttää työssään tablettia sen sijaan, että aikaa kuluisi paperipiirustusten pyörittelyyn. Skanskalla on ympäri Suomea testityömaita, joissa tabletti on työntekijöiden vakiovaruste.

Nuoret nopeasti oikeille työmaille

Moni ammattikoulussa rakentajaksi opiskeleva jättää koulutuksen kesken. Itse epäilen, että yksi syy tähän on harjoittelupaikkojen puute. Opiskelijat pitäisi saada koulun harjoitushallista oikeille, nykyaikaisille työmaille. Siinä on paljon enemmän älyä, että osallistuu jonkin todellisen hankkeen rakentamiseen ja työskennellä alan ammattilaisten kanssa kuin tehdä koulussa jotakin, joka kohta taas puretaan.

Skanskassa on käytössä 2+1-oppisopimusmalli yhteistyössä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAOn, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Stadin ammattiopiston ja Helsingin oppisopimustoimiston kanssa. Malli on tarkoitettu ammattioppilaitosten opiskelijoille. Rakennusalaa opiskellaan ensin kaksi vuotta ammattiopistossa. Tänä aikana opiskelija työskentelee harjoittelussa ja kesätöissä rakennustyömaalla. Jos työt sujuvat hyvin ja opinnot ovat edenneet, nuorella on mahdollisuus jatkaa kolmas vuosi työmaalla palkallisella oppisopimuksella.

Oppisopimus sopii niille, jotka haluavat tutustua työelämän toimintakulttuuriin jo opiskeluaikanaan. Oppisopimusjakson aikana opiskelija saa käytännön työkokemusta ja ammattiin ohjausta, ja työnantaja saa mahdollisuuden turvata työvoimaansa myös tulevaisuutta varten. Jos opiskelija suoriutuu oppisopimusjaksosta hyvin, on työllistyminen heti valmistumisen jälkeen lähes varmaa.

Kokemukset Skanskalla ovat olleet hyviä ja palaute erinomaista sekä työnohjaajien että nuorten suusta. Ohjelmasta valmistuneille on esimerkiksi Tampereen-yksikössämme jatkettu omaehtoista perehdytystä siihen hommaan, mikä heitä eniten kiinnostaa: esimerkiksi elementtiasennukseen tai raudoitustyöhön.

Ohjelman ulkopuoleltakin meille kannattaa hakea kesätöihin. Haku on käynnissä 31.3. saakka.

Rokote kulttuurin rapautumista vastaan: riittävä määrä omaa itse kasvatettua työvoimaa

Skanskalla olemme pohtineet paljon työturvallisuuskulttuuria, rakentamisen laatua ja työmaiden ympäristötehokkuutta, joka sekin on osa tuottavuutta. Jos väki vaihtuu suureksi osaksi joka projektilla, kestävää toimintakulttuuria on vaikea luoda ja pitää yllä. Se, että urakoitsijalla säilyy omien itse kasvatettujen työntekijöiden osuus riittävän korkeana, tuo työmaatoimintoihin jatkuvuutta. Jatkuvuuden päälle voidaan sitten rakentaa kulttuuri, joka on niin kestävä, että myös aliurakoitsijat sopeutuvat siihen.

Jos porukka tuntee toisensa ja on toteuttanut useita työmaita yhdessä, töiden suunnittelu yhdessä toimii. On kertynyt yhteistä kokemusta ja tietoa siitä, mikä turvallisuuteen tai laatuun liittyvä ratkaisu toimii ja mikä ei. Samalla tavalla parhailla työmailla ymmärretään ympäristötehokkaiden ratkaisujen yhteys kustannussäästöihin ja perehdytetään kaikki, niin nuoret kuin vanhat, näihin asioihin.

Toimivassa työkulttuurissa ja työyhteisössä on sekä varttuneempia osaajia kuin nuoria kokemustaan kartuttajia. Omasta puolestani teen töitä sen eteen, että Skanskalla riittäisi jatkossakin työmaita, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuksia.

Avainsanat: , , , , ,

Tuomas Särkilahti
Tuomas Särkilahti (29 kirjoitusta)

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

3 Kommenttia

  • Teemu??

    27.2.2017 - 09:20

    samaan aikaan lomautuksia vain valmistuneille ja koululaisille. Kannustaako tämä tulemaan??
    No ei. Mielestäni pitäisi vähän pyrkiä myös motivoimaan ja antamaan kaikille mahdollisuus pystyä oppimaan muutakin kuin siivous/raivaus hommia.
    Monesti tähän törmänneenä olen vähän skeptinen tähän ajatukseen, ellei siihen tule muutosta johtoportaasta.
    Ennen laitettiin koulu pojat oppimaan vanhemmilta täysin ammattitaitoisilta ukoilta ne hommat mihin itse ehkä halusivat.
    Oppilaat eivät uskalla näitä ehkä kertoa, mutta heiltä pitää sitä kysyä ja käydä kehityskeskustelu vaikka heti kun saavat paperit kouraan.

  • Tuomas Särkilahti

    1.3.2017 - 21:38

    Hei Teemu, tietenkin toivon, ettei lomautuksia tarvitsisi käyttää ollenkaan. Teemme töitä sen eteen, että työmaita ja niiden myötä töitä riittäisi kaikille, myös nuorille Skanskalla työskenteleville ja oppisopimusohjelmissa oleville. Lomautetuksi tuleminen vähentää motivaatiota, se on selvä. On tärkeää, että jos ja kun lomautuksiin joudutaan, niistä tehdään päätökset tasapuolisesti. Mitä taas tulee työn sisältöön esimerkiksi oppisopimuskoulutettavilla, asia on juuri niin kuin sanoit: esimiesten ja työpaikkaohjaajien pitäisi aina kysyä palautetta opiskelijoilta ja tätä kautta varmistaa, että työ on riittävän monipuolista eikä sisällä pelkkää siivousta ja raivausta.

  • Teemu

    3.3.2017 - 11:24

    Olen aivan samaa mieltä!

    Ja pakko vielä lisätä, olen myös aivan samaa mieltä tästä. Työmaalla porukka tuntee toisensa ja on toteuttanut monta projektia yhdessä.

    Jos minulla olisi joskus valta tehdä ja muuttaa asioita. Sanotaan että olisin yrityksen johdossa. Muuttaisin asiat juuri niin että olisi tietyt osaajat ja tietty porukka aina. Mestari tietäisi ketä on missäkin.
    Muttakun työmailla juoksee tänäkin päivänä 50-250 ihmistä, ei näistä voi jokaista tuntea.
    Mutta edes oma porukka olisi tiivis, auttaisi se varmasti tehokkuuteen.

    Kuulin joskus että työmiehiä siirretään työpäälliköltä toiselle.
    En tiedä miksi tätä harrastetaan? Kiinnostaisi tietää onko se toiminut jollain tapaa.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)