Skanskan blogit

12 heinäkuu2016

Kotoutuminen alkaa työstä

Osallistuin tällä viikolla Porin SuomiAreenalla “Kahdeksan reseptiä kotoutumiseen – Mitä Suomen pitää tehdä paremmin?” -keskusteluun. Kun lähdimme suunnittelemaan keskustelun teemoja yhdessä Suomen Punaisen Ristin ja Marttaliiton kanssa viime syksynä, tiedossa ei ollut, miten tilanne kehittyy ja kuinka paljon turvapaikanhakijoita Suomeen pyrkii. Nyt hakijoiden virta on tasaantunut, ja huomio on jo pitkään ollut kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suldaan Said Ahmed, Ozan Yanar, minä, Minna Vanhala-Harmanen, Fadumo Dayib ja Heikki Hiilamo SuomiAreenan lavalla Puuvillassa.

Tilaisuuden juonsivat (vas.) Kristiina Kumpula ja Marianne Heikkilä. Suldaan Said Ahmed, Ozan Yanar, minä, Minna Vanhala-Harmanen, Fadumo Dayib ja Heikki Hiilamo keskustelemassa, mitä Suomi voisi tehdä kotoutumisen edistämiseksi.

Vaikka edustamme erilaisia tahoja, huomasimme välittömästi, että tavoitteemme maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumisen suhteen olivat varsin yhteneväiset. Miten voimme käytännössä saada Suomeen tulevat henkilöt mahdollisimman pian työhön ja osaksi päivittäistä työ- ja vapaa-ajan verkostoa?

Missä siis piilevät ratkaisun avaimet?

Ovathan valtion ja kunnan viranomaiset sekä moninaiset järjestöt huolehtineet, että maahamme saapuvilla on majapaikka, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus kielikoulutukseen. Lupaprosessit ovat käynnissä ja apua asioiden hoitamiseen on tarjolla. Taloustutkimuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan myös yritykset ovat halukkaita palkkaamaan ulkomaalaistaustaisia henkilöitä työntekijöikseen, jos heillä on tehtävään riittävä kielitaito.  Tämä on hyvä uutinen, sillä erityisesti pääkaupunkiseudulla useat työvoimavaltaiset alat kärsivät työvoimapulasta.

Yritysten kynnys palkata ulkomaalaistaustainen, ilman koulutodistuksia ja kielitaitoa oleva henkilö on kuitenkin edelleen liian korkea. Samasta aiheesta keskusteltiin myös Ruotsin Almedalissa, jossa vierailin viime viikolla. Visbyssä resepteinä tarjoiltiin työnantajien tukien lisäämistä, kielitaitovaatimustason alentamista sekä verkostojen luomisen tärkeyttä. Ihan käypiä juttuja harkittavaksi tänne Suomeenkin, vai mitä?

Ratkaiseva tekijä on nopea työhön pääsy

Hyvin tehty työ sekä kontaktit suomalaiseen työyhteisöön voivat avata vierasperäiselle työntekijälle mahdollisuudet aitoon kotoutumiseen ja pitkäaikaiseen työskentelyyn Suomessa.  Erilaiset osaamis- ja koulutuskartoitukset ovat hyödyllisiä perustietojen tunnistamiseksi, mutta parhaiten henkilön osaaminen ja varsinkin asenne tulee esiin itse työtä tekemällä. Työn merkitystä kielen oppimisessa korosti SuomiAreenan keskustelussamme myös siirtolaisasiantuntija Fadumo Dayib. Olen Fadumon kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä, että mukanaolo työyhteisössä ja päivittäinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa nopeuttaa selvästi kielen ja suomalaisen kulttuurin oppimista.

Kannattaa muistaa, että suurin osa 1970-luvulla Ruotsiin muuttaneista suomalaisista ei puhunut lainkaan ruotsia, mutta heidän haluunsa tehdä työtä luotettiin. Emmekö mekin voisi luottaa nyt Suomeen tulleiden ihmisten haluun tehdä työtä, elättää perheensä ja asettautua suomalaisen yhteiskunnan tasavertaisiksi kansalaisiksi, vaikka suomen kieli ei vielä täysin ole hallussa?

Avainasemassa viranomaisten, järjestöjen ja yritysten samanaikainen yhteistyö

Jotta jokaiselle maahanmuuttajalle tai turvapaikanhakijalle saataisiin työ- tai harjoittelupaikka mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen, pitää jotain tehdä toisin. Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kannusti SuomiAreenan keskustelussa viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä saumattomaan ja samanaikaiseen toimintaan yhteisen tavoitteen eli työpaikan löytymisen eteen.

Monimuotoisuuden näkökulma liiketoimintaan ja johtamiseen

Fadumo Dayib muistutti Porissa, että kotoutuminen tai sopeutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Tässä meillä yrityksillä on iso rooli.  Suomalaisen työelämän ja työyhteisöjen pitää kehittyä ymmärtämään ja hyväksymään monimuotoisuuden voima ja hyödyntämään tätä liiketoiminnassa.

Pidän erityisen tärkeänä yritysten satsauksia johtamisensa kehittämiseen, jotta esimiehillä on riittävästi valmiuksia monimuotoisen ja hyväksyvän työyhteisön johtamiseen. Erilaisten kulttuurien ja toimintatapojen ymmärrys ei synny itsestään, vaan edellyttää tietoa, koulutusta sekä käytännön kokeilua. Meiltä jokaiselta  se edellyttää halua hyväksyä erilaiselta näyttävä ja kuulostava henkilö osaksi omaa työyhteisöä. Omien alitajuisten ennakkoluulojen kohtaaminen ja niistä poisoppiminen kannattaa; vastapuolella seisoo samanlainen ihminen kuin minä, mutta hänen elämäntarinastaan voi olla myös mahdollisuus oppia jotakin uutta.

Yrityksissä on keskityttävä hyväksyvän kulttuurin kehittämiseen. Tässä voi olla apua vaikkapa yritysvastuuverkosto FIBS ry, jonka perustama Monimuotoisuusverkosto tarjoaa asiasta kiinnostuneille hyvän forumin kokemusten vaihtoon ja keskusteluun.

Tutustu SuomiAreenan paneelimme kahdeksaan reseptiin tästä.

Katso koko keskustelu täältä.

Katso MTV3 Kymmenen uutisten taltiointi.

Katso MTV3 Katsomon taltiointi paneelin teemasta.

Avainsanat: , , ,

Kirsi Mettälä
Kirsi Mettälä (11 kirjoitusta)

Toimin tällä hetkellä henkilöstöjohtajana Skanskalla. Aloitin Skanska-urani talousosastolta vuonna 1994, ja siirryin henkilöstöyksikköön vuonna 1999. Siellä olenkin työskennellyt useammassa eri tehtävässä. Vuodesta 2006 olen ollut Skanska Oy:n johtoryhmän jäsen. Tällä hetkellä vastuullani ovat Skanskan henkilöstö- ja viestintäasiat.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)