Skanskan blogit

8 syyskuu2015

Resepti viihtyisän asuinalueen kehittämiseen

Viihtyisä asuinalue on hyvin subjektiivinen käsite. Yhdelle viihtyisyys merkitsee rauhallisuutta ja hiljaisuutta, toiselle hyviä palveluita ja pöhinää. Kokemus oman kodin lähiympäristön hyvyydestä muuttuu myös ajassa. Se, mikä 1990-luvulla oli mukavaa ja viihtyisää, ei enää 2010-luvulla täytä välttämättä aikansa vaatimuksia. Uudet teknologiat, muuttuva liikkuminen ja asuinympäristön turvallisuus ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten jokin alue tai paikka koetaan.

Nämä ajatukset olivat mielessämme vuonna 2011, kun mietimme miten Härmälän vanha lentokonetehtaan alue saataisiin muutettua Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Vuosikymmeniä suljettu alue, joka toisaalta oli myös tuhansien tamperelaisten ja pirkkalalaisten työnantaja, oli haasteellinen mutta samalla täynnä mahdollisuuksia juuri historiansa takia. Historiallisella paikalla löytyy monia eri merkityksiä eri ihmisille.

Matka ideoista ja suunnitelmista valmiiksi taloiksi ja kokonaiseksi asuinalueeksi voi kestää vuosikymmeniä.

Taloudellisen yhtälön pitää toimia, mutta yhtä tärkeitä lähtökohtia kaupunkisuunnittelussa ovat ymmärrys alueen sosiaalisista rakenteista sekä kestävän kehityksen näkökulma niin suunnittelun ja rakentamisen aikana kuin osana tulevien asukkaiden elämäntapaa.  Rakentaminen luo vasta raamit elämiselle. Raamien täyttäminen eläväksi kaupungiksi tarvitsee ihmisiä ja heidän luomaansa toimintaa. Tämä ajatus oli meille keskeinen ahaa-elämys matkalla, jossa lentokonetehtaan alue alkoi muuttua Härmälänrannan kaupunginosaksi.

Jokainen meistä on asumisen asiantuntija. Sen sijaan näkemysten, mielipiteiden ja rajoitteiden yhdistäminen konkreettisiksi tavoitteiksi ja myöhemmin taloiksi, kaduiksi ja kortteleiksi, vaatii tahon, joka vetää langat yhteen. Härmälänrannassa lankoja käsissään pidimme me maanomistajat.

Vaikuttaminen ja kannan ottaminen kaavoituksen ja rakentamisen suunnitelmiin voi joskus olla vaikeaa. Varsinkin, kun paperilla näkyy pelkkä metsä tai vanha teollisuusalue. Hyvä suunnittelu lähteekin tavoitteiden asettamisesta. Tavoitteita asettavat viranomaiset, maanomistajat ja kansalaiset.

_VAT6034Härmälänrannassa vuorovaikutus ja yhteistyö useiden eri tahojen kanssa oli alusta lähtien kantava ajatus. Kaupunkisuunnittelu on uuden luomista. Härmälänrannassa se on ollut mahdollista kaavoittajan ja muiden viranomaisten avoimuuden ja innovatiivisuuden ansiosta. Myös meiltä rakentajilta työ vaati sitä, että irrottaudumme perinteisistä rooleista ja lähdemme pitkäjänteisesti kehittämään ja keskustelemaan alueen tavoitteista ja suunnitelmista.

YleisotilaisuusJärjestimme hankkeen alussa erilaisia seminaareja ja työpajoja. Työpajoja varten työstimme visioita ja osasuunnitelmia paikoista, taloista ja puistoista, jotta erilaiset mahdollisuudet hahmottuisivat paremmin työpajoihin osallistuville. Esittelimme ja analysoimme useita referenssihankkeita Suomesta ja muualta Euroopasta, jotta ideat saisivat pohjan, jolle rakentua. Työpajoista ja seminaareista kootut palautteet yhdistettiin kaavoittajan ja muiden viranomaisten tavoitteisiin, ja näin saimme aikaan koko alueen punaisen langan, joka kiteytettiin Härmälänrannan laatuohjelmaksi.

Laatuohjelma kourassa ryhdyimme ruotsalaisen arkkitehtitoimisto Tengbomin kaupunkisuunnittelijoiden kanssa muodostamaan alueesta tarkempaa konseptia ja lopulta yleissuunnitelmaa. Laadittuja suunnitelmia ruodittiin useassa vaiheessa lähialueen ja tulevien asukkaiden sekä viranomaisten kanssa. Kaikkiaan erilaisia työpajoja ja kehitysseminaareja järjestettiin vuosien 2011−2014 aikana noin parikymmentä. Työ kulminoitui vuoden 2014 keväällä asemakaavan valmistumiseen. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan vuoropuhelua jatketaan alueen toteutussuunnittelun edetessä, jotta Härmälänranta on tulevaisuudessa Suomen paras asuinalue.

Skanskan rooli alueen kehittäjänä oli tuoda nykyiset ja tulevat asukkaat saman pöydän ääreen keskustelemaan ja suunnittelemaan yhdessä. Tämän jälkeen siirrymme vähitellen sivuun ja asukkaat ottavat omakseen kotialueensa.

Härmälänrannan työpajoihin osallistuneet aktiiviset asukkaat perustivatkin marraskuussa 2013 asukasyhdistyksen,  joka on hienosti ottanut kopin alueen yhteistapahtumien järjestämisestä. Asukasyhdistys tekee tärkeää työtä ja pitää huolta alueen viihtyisyydestä.

Avainsanat: , , , , , ,

Toni Tuomola
Toni Tuomola (3 kirjoitusta)

Aloitin Skanskapolkuni vuonna 2007 Tampereen Ratinanranta hankkeessa, jossa toimin projektipäällikkönä. Sieltä polku on vienyt erilaisten rakennuttamistehtävien ja pohjoismaisen työkierroksen kautta Tampereen asuntoprojektikehityksen yksikönjohtajaksi. Vastuullani on siis Pirkanmaan asunto- ja aluerakennuttaminen.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)