Skanskan blogit

16 syyskuu2013

Vastuullisuus on muutakin kuin energiatehokkuutta

Vastuullisuus, yritysvastuu, kestävä kehitys – rakkaalla lapsella on monta nimeä, kun yritykset kuvaavat vastuutaan muun muassa ihmisistä ja ympäristöstä.  Jos kadun kulkijalta kysyttäisiin mitä edellä mainitut termit tarkoittavat, vastauksia tulisi luultavasti laidasta laitaan.

Rakennus- ja kiinteistöalasta puhuttaessa termeihin saatettaisiin yhdistää rakennusten energiatehokkuus, talousrikollisuuden torjunta ja työturvallisuus.  Kun perehtyy asiaan tarkemmin huomaa, että näiden lisäksi sanat tarkoittavat paljon muutakin.

Ympäristövastuu kattaa enemmän kuin talotekniset ratkaisut

Ympäristövastuullisuuden puolella viimeaikojen keskustelua on hallinnut rakennusten energiatehokkuus – syystäkin, onhan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tunnistettu yhdeksi kustannustehokkaimmista keinoista ilmastohaasteen taklaamisessa .

Ympäristövastuu on kuitenkin paljon enemmän kuin ”insinöörijärjellä” ymmärrettävät talotekniset järjestelmät, rakenteet ja muut energiatehokkuutta parantavat ratkaisut.  Tähän herättelee myös tällä viikolla (16. – 20.9.2013) vietettävä maailmanlaajuinen Green Building Week, jonka teema tänä vuonna on  ”Greener Buildings, Better Places, Healthier People”.  Omalla kohdalla  teema muistuttaa kuinka laajan vastuun rakennus- ja kiinteistöala kantaa – kehitämmehän ja rakennamme ihmisille heidän jokapäiväistä elinympäristöään.

Vastuullisuutta ei ole vain lopputulos vaan myös sitä, miten sinne päästään

Ei ole siis yhdentekevää, millaisia rakennuksia ja ympäristöjä luomme nykyisille käyttäjille ja jätämme jälkipolville. Vastuullisuutta ei ole pelkästään lopputulos vaan myös prosessi, jolla sinne päästään. Parhaimmissa tapauksissa laaja joukko toimijoita on ollut mukana uusien alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tästä esimerkkinä vaikkapa Tampereen Härmälänranta, jossa paikalliset asukkaat ja toimijat maanomistajista alueen yrittäjiin, sähkölaitoksesta seurakuntiin, Lions Clubista Marttoihin ja Härmälä-Seuraan ovat työpajoissa kertoneet omia toiveitaan ja näkemyksiään alueen kehittämiseksi.

Toisaalta meidän tulee huolehtia, että viihtyisä asuminen on mahdollista lompakon paksuudesta huolimatta. Tästä hyvä esimerkki on Skanskan ja IKEAn yhteinen BoKlok-konsepti, jossa hyvä laatu ja suunnittelu yhdistyvät kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Voiko tällainen kustannustehokas konsepti olla myös ympäristötehokas? Tähän saat vastauksen Riku Patokosken blogissa.

Otsikon ja tekstin jo kirjoitettuani huomasin Harry Edelmannin käyttäneen lähes samaa otsikkoa Vihreä rakentaminen -blogin kirjoituksessaan.  Niin kuin Harry omassa kirjoituksessaan toteaa kestävän rakentamisen määrittelystä ja ytimestä on monta eri käsitystä. Mitä ne sinun mielestäsi ovat?

 

Avainsanat: , , , ,

Kaisa Kekki
Kaisa Kekki (11 kirjoitusta)

Ei tainnut raksa olla edes vaihtoehtona, kun aikoinaan hain Otaniemeen opiskelemaan. Niin vain päädyin edellisen vuosituhannen viimeisenä vuonna Skanskalle ja rakentamisen ihmeelliseen maailmaan. Tie nykyiseen työhön sairaalahankkeiden liiketoiminnan kehittämisen parissa on käynyt monien erilaisten ja mielenkiintoisten tehtävien kautta.

1 Kommentti

  • Kyösti Ratia

    17.9.2013 - 15:29

    Hyvä, Kaisa!
    Vastuullisuuden täytyy olla muutakin kuin vain insinööreille tutunkaltaisia lukuja.
    Vastuullisuushajatelmani liittyy rakennusten elinkaariin: rakennusliikkeen tehtävä on rakentaa; se on selvä. Mutta onko silti vastuullista rakentaa uutta jatkuvasti ja jyrätä toisaalla maan tasoon jo kymmenen tai viidentoista vuoden ikään ehtineitä toimistoja asuntojen tieltä?

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)