Skanskan blogit

12 tammikuu2012

Puhutaanko vedestä

VesilasiKolmannen, veteen keskittyvän, Green Urban Development -raportin lukeminen toi mieleeni useat keskustelut, joita vuoden aikana olen käynyt Skanskan väripalettia esitellessäni. Teemana noissa keskusteluissa on hyvin usein ollut se, miksi ihmeessä me Pohjoismaissa puhuisimme vedestä, kun siitä ei ole pulaa. Näinhän se menee: me kehittyneiden maiden asukkaat pidämme puhdasta vettä itsestäänselvyytenä. Lauletaanhan juomalaulussakin, että vettä aina riittää ja vaikka kuinka joisit ei se lopu siitä.

Kun asiaa alkaa miettiä vähän perusteellisemmin, huomaa, että veteen liittyy paljon muutakin kuin vain sen riittävyys. Vesi on yksi niistä ympäristöasioista, joista arkipuheessa tulee usein keskusteltua. Kesäisin useita huolettaa ilmestyykö omaan tai mökkirantaan sinilevää. Veden pinnan korkeuden vaihteluista uutisoidaan valtakunnan lehdissä asti; milloin ei Virtasen laituri riitä veteen saakka, milloin vesi vie huonosti kiinnitetyt laiturit mennessään. Oman kaivon varassa olevien talouksien ja kesämökkien huolena on kuivuuden lisäksi myös kaivon mahdollinen pilaantuminen. Myrskyjen jälkeen puhetta riittää sähkökatkojen ja kaatuneiden puiden lisäksi tulvavahingoista.

Itse asiassa meillä rakentajilla on aivan mahtavat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, ettei vesiongelmia synny lisää, ja pystymme auttamaan haasteiden taklaamisessa. Skanska Infrasta löytyy huippuosaamista jäteveden puhdistamojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tulvariskien vähentämisessä kaavoitus ja rakentaminen ovat avainrooleissa. Aina ei huomaa tekevänsä vesiensuojelutyötä, kun huolehtii työmaan onnettomuusvalmiudesta, öljyjen asianmukaisesta varastoinnista tai sade- ja sulamisvesien hallinnasta. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka; esimerkkejä siitä, millaisiin ratkaisuihin vesihaasteissa on meillä ja maailmalla päädytty löytyy Green Urban Development -raportista.

Pakko on vielä nostaa esille veden liittyminen kuumana käyvään energiatehokkuuskeskusteluun. Vasta viime viikolla katselin pylväitä, joissa käyttöveden lämmittäminen oli uusissa energiatehokkaissa asunnoissa merkittävä energian kuluttaja.  Ei ole siis yhdentekevää, millaisia vesiratkaisuja rakennuksiin suunnittelemme ja kuinka käyttäjät voivat vedenkulutustaan seurata.

Olenpahan vuosien varrella oppinut senkin, että juomalaulu oli väärässä. Kyllä veden saa juomalla loppumaan – maastossa kulkiessa aina välillä tulee arvioitua väärin, paljonko vettä taipaleella kuluu. Suu kuivana eteenpäin puskiessa viimeistään huomaa, kuinka arvokkaasta ja välttämättömästä luonnonvarasta on kyse.

Avainsanat: , ,

Kaisa Kekki
Kaisa Kekki (11 kirjoitusta)

Ei tainnut raksa olla edes vaihtoehtona, kun aikoinaan hain Otaniemeen opiskelemaan. Niin vain päädyin edellisen vuosituhannen viimeisenä vuonna Skanskalle ja rakentamisen ihmeelliseen maailmaan. Tie nykyiseen työhön sairaalahankkeiden liiketoiminnan kehittämisen parissa on käynyt monien erilaisten ja mielenkiintoisten tehtävien kautta.

4 Kommenttia

  • Kirsi

    12.1.2012 - 16:07

    Hyvä juttu! Ja ihana kuva Kaisasta!

  • Tuula

    16.1.2012 - 11:36

    Veden tärkeys huomataan vasta kun sitä ei ole saatavilla… 🙂

  • Irea Ward sikaboom

    1.2.2012 - 07:18

    Ehk

  • bank how ict impacts development – ingenious solutions for social .

    21.2.2012 - 18:06

    Suunnitelmat kehittyv

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)