Skanskan blogit

28 huhtikuu2017

Naisten ja miesten palkkaero ei ole urbaani legenda

Kuulin hiljattain jälleen kerran väitettävän, että naisten ja miesten välinen palkkaero olisi urbaania legendaa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Karun totuuden ainakin rakennusalan diplomi-insinöörien osalta kertoo RIL:n vuoden 2016 lopulla tehty palkkakysely, jonka tulokset olemme hiljattain saaneet käyttöön. Kyselyyn on vastannut lähes 700 RIL:n jäsentä.

Omaan silmääni pistää tuloksissa se, että vasta valmistuneiden rakennusalan diplomi-insinöörien, olivat he sitten naisia tai miehiä, lähtöpalkka on suunnilleen sama heidän aloittaessaan työelämässä: lähtöpalkka on 3 000-3 500 euroa, ja itse asiassa naisilla on hiukan miehiä korkeammat alkupalkat. Jo viiden vuoden kuluttua valmistumisesta palkkaero on kuitenkin jo 10 % miesten hyväksi. Ja edelleen, jos katsomme 20 vuotta työelämässä olleita, naisten mediaanipalkka on noin 5 300 euroa, kun taas miesten mediaanipalkka on kiivennyt jo 6 200 euroon.

Kyselyn lukuja katsellessa on otettava huomioon, että kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja tietyt kuukausittain maksettavat palkan osat kuten myyntiprovisiot, mutta ei tulospalkkioita, lomarahoja tai ylityökorvauksia. Tulospalkkioissa taas on yksityisen ja julkisen sektorin välillä melko suuria eroja.

Huomionarvoista RIL:n palkkavertailussa on se, että siinä verrataan toisiinsa samanlaisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Palkkatasoa on saman alan sisälläkin vaikea vertailla, jos henkilöiden koulutustasot eroavat toisistaan. Tässä kyselyssä sitä ongelmaa ei ole.

Naiset saavuttavat miehet, mutta vasta uran loppupuolella

Kyselyn mukaan naiset kyllä saavuttavat miesten palkkatason työuran loppupuolella. Tämä ei kuitenkaan kompensoi aikaisempien vuosien suhteellisesti matalampaa palkkausta, koska työuransa varhaisemmassa vaiheessa tekemiltään työvuosilta naiset saavat aikanaan pienemmän eläkekertymän.

Mistä palkkaerot johtuvat? Toki naiset ovat enemmän perhevapailla, mutta he myös hakeutuvat enemmän asiantuntijatehtäviin, kun taas miehiä kutsuvat paremmin palkatut pomon hommat. Voi kuitenkin myös olla, että naisille ei johtotehtäviä ole niin hanakasti tarjolla, eivätkä naiset pomon paikoille niin aktiivisesti itsekään hakeudu. Tämän ilmiön olemme huomanneet myös Skanskalla. Samaa työtä tekevien ja yhtä kokeneiden naisten ja miesten väliset palkkaerot eivät meillä ole aivan yhtä suuret kuin RIL:n jäsenistöllä, mutta ero on olemassa – ja se on kiistatta haaste.

Tasa-arvoiset palkat lainsäädännöllä vai muilla keinoin?

Vastikään uutisoitiin, että Islannin hallitus puuhaa lakia, joka takaisi samapalkkaisuuden miehille ja naisille. Maassa pyritään eroon sukupuolten välisistä palkkaeroista vuoteen 2022 mennessä. Kieltämättä asian ratkominen lainsäädännön avulla tuntuu houkuttelevalta siinä mielessä, että palkkaero istuu sitkeässä, eikä kovin tehokkaita keinoja sen poistamiseksi ole toistaiseksi vapaaehtoisesti löydetty.

Kuitenkaan en jaksa uskoa, että Islannin lakiehdotuksen kaltaiseen suuntaan meneminen olisi ainoa tapa saada asia paremmalle tolalle. Työnantajat pystyvät tekemään paljon jo esimerkiksi vertailemalla samanlaisissa tehtävissä toimivien miesten ja naisten palkkoja ja yhtenäistämällä käytäntöjä, joiden mukaan palkkaus muodostuu ja joiden mukaan sitä arvioidaan, sekä käymällä läpi palkkauksen säännöllisesti. Näin ehkäistään sitä, että osalla ihmisistä palkkaus jää jälkeen heidän tehtäviensä vaativuuteen nähden.

Skanskalla olemme nykyisessä strategiassamme ottaneet tehtäväkuvien, roolien ja osaamistarpeiden selkeyttämiseksi ja esimiestyön kehittämiseksi toimenpidelistallemme rakennusalan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän uudistamisen.

Toimihenkilöiden päivitetyt tehtäväkuvat kytkeytyvät osaamisen arviointiin Skanskalla. Näin varmistamme, että arvioimme juuri niitä osaamisalueita, joita Skanskan strategian toteuttamisessa tarvitaan. Nämä osaamisen arvioinnit ovat sitten pohjana henkilökohtaisten palkanosien määrittämiselle. Palkkausjärjestelmän vahva kytkös strategiaan on mielestäni välttämätön missä tahansa organisaatiossa.

Avainsanat: , , , , ,

Tuomas Särkilahti
Tuomas Särkilahti (28 kirjoitusta)

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)