Skanskan blogit

8 maaliskuu2017

Murretaan sukupuolimyytit rakennusalalla!

Edustin tammikuussa miesvähemmistöä Skanskan monimuotoisuutta ja myös naisten aseman parantamista tavoittelevassa Skanskan Myytinmurtajat-foorumissa. Muitakin rohkeita miehiä oli tilaisuudessa mukana, ja arvatenkin myös heille kokemus oli antoisa ja mieleenpainuva.

Minulle monimuotoisuus eli diversiteetti ei merkitse vain nais- ja miesnäkökulmaa, vaan koen sen laajempana kokonaisuutena. Samoin asian kokevat Skanskan Myytinmurtajat.

Monimuotoinen työyhteisö hyväksyy jokaisen ihmisen omana ainutlaatuisena itsenään, jolloin ihonväri, sukupuoli, ikä, vammaisuus tai jokin vastaavanlainen ominaisuus koetaan osaksi kollegan henkilökohtaista minää ja hänet hyväksytään sellaisenaan.

Skanska on kansainvälinen suuryritys, joten meillä on kollegoita eri maanosista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työskenteleviltä skanskalaisilta olemme kuulleet, että monimuotoisuuden huomioimiseen liittyvät kysymykset ovat heille useammin ihonväriin liittyviä kuin sukupuoleen liittyviä. Käymälläni Skanskan ja IMD:n järjestämällä Skanskan STEP-johtamiskoulutuskurssilla asia kiteytettiin seuraavalla esimerkillä: ”Vaalean ihonvärin omaavat eivät työpaikan sisääntuloaulan peiliin katsoessaan tule ajatelleeksi ihonsa väriä, mutta miksi tummaihoiset usein näin miettivät?”

20 %:n monimuotoisuusosuus mahdollistaa uuden paremman toimintakulttuurin

Rakennusliike on hyvin miesvoittoinen työpaikka. Miesten osuus työmaatehtävissä on jopa yli 90 % henkilöstöstä.  Henkilöstökyselyiden perusteella rakennusalalla ei koeta olevan tasa-arvo-ongelmia, sillä noin 90 % vastaajista näkee tasa-arvoisuuden toteutuvan. Totuus on kuitenkin se, että naisten ääni ei nouse alalla useinkaan kuuluviin.

Monimuotoisuutta ja tasa-arvoisuutta on tutkittu paljon. IMD:n kurssilla kävimme läpi tutkimustuloksia, joiden mukaan työyhteisössä 20 %:n vähemmistöosuudella syntyy yleensä tasavertainen asema enemmistön kanssa. Lisäksi opimme, että naisvähemmistön viihtyvyyteen panostaminen ja huomioon ottaminen miesvaltaisissa työyhteisöissä johtaa koko työyhteisön parempaan hyvinvointiin. Aihetta on tutkinut mm. professori Joerg Schmitz, joka oli puhumassa Myytinmurtajien seminaarissa ja joka on esimerkiksi tämän julkaisun tekijä.

Olen urani aikana osallistunut 30 hengen projektiorganisaation rakentamiseen, jossa valintakriteerinä oli henkilöiden henkilökohtainen osaaminen ja soveltuvuus joukkuepelaamiseen. Erityisemmin painottamatta naisten valintaa organisaatioon nimettiin kahdeksan naista: sukupuolineutraalia nuoruuden innokkuutta sekä iän tuomaa kokemusta.

Projektiin syntyi sukupuolineutraali työkulttuuri. Esimerkiksi työmaakahveja eivät keittäneet naiset. Ladyt kyselivätkin mestarismiehiltä, että kukas meille on tänään aamukahvit keittänyt ja muistuttivat, että heidän palattuaan lomilta työtilojen tulee olla siistit. Itsekin keitin usein kahvit ja tiskipöydän pyyhin useamman kerran ihan huomaamatta. Perinteiset roolijaot olivat poistuneet. Työyhteisöstä muodostui vahva, ja yksilöiden vahvuudet olivat projektin käytössä täysimääräisesti. Joukkue toimi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Projektin puolivälissä pohdin onnistujien palkitsemista ja perusteluita. Valintaa kypsyttelin parisen viikkoa, jonka aikana syntyi täysin selvä ratkaisu: valinta kohdistui kahdeksan hengen naisryhmään. Havaitsin, että jokainen heistä oli suoriutunut omista työtehtävistään erinomaisesti, koko joukkueen onnistumisesta vastuuta ja huolta kantaen. Oma kokemukseni tukee siten tutkimustuloksia. Yli 20 %:n naisryhmä kykeni tuomaan organisaatioon monimuotoisuutta sekä sitä kaivattua naisvoimaa. He toimivat projektiorganisaatiossa rohkeasti, ja heillä oli tervettä itsetuntoa ja kunnianhimoa.

Naisten itsetunnon rakentamisessa on valmentajan paikkoja avoinna

Tammikuun seminaarissa keskusteltiin naisten itsetunnosta vaativimpiin tehtäviin haettaessa. Uuteen tehtävään hakemista pohtiessaan naiset saattavat jättää hakemuksen lähettämättä, jos heidän osaltaan ”vain” yhdeksän kymmenestä tehtävän osaamisvaatimuksesta täyttyy. Miespuoliset kollegat sen sijaan rohkenevat hakemuksen jättää, jos edes yksi tehtävään vaadittavista osaamista täyttyy.

Mitäpä jos yhä useampi mies tai vaikkapa parikin ottaisi tehtäväkseen tukea ja edesauttaa naiskollegaa murtamaan rajoja ja viedä häntä eteenpäin urallaan? Kokeneella vastaavalla työnjohtajalla on esimerkiksi erinomainen mahdollisuus sparrata lahjakkaasta tuotantoinsinööristä uusi työpäällikkö tai seuraajansa. Mitähän rakentamisen laadulle tapahtuisi, jos viimeistelyvaiheesta vastaisi naispuolinen vastaava mestari?

Todellista rohkeutta on rikkoa lasikattoja, ei vahvistaa niitä.

Monimuotoisuus vaatii uudenlaista osaavampaa johtajuutta

Monimuotoisuus ei itsestään saa aikaan parempaa ja huippusuorituksia tekevää organisaatiota. Ilman korkeatasoista johtamista tulokset jopa heikkenevät, koska monimuotoisesta työyhteisöstä löytyy erilaisia näkemyksiä ja myös ratkaisujen valinta ei ole suoraviivainen vaan monimuotoisempi prosessi. Monimuotoinen työyhteisö vaatii kokonaisvaltaisempaa, oikeudenmukaisempaa ja parempaa johtamista kuin homogeeninen. Tämän tiedostamisen jälkeen avautuvat onnistumisen mahdollisuudet.

Monimuotoinen työyhteisö vaatii ja kasvattaa esimiehistä ja johtajista entistä monipuolisempia. Enää eivät johtamiseen riitä pelkät tippaleipä- tai putkiaivot, vaan vaaditaan näiden kummankin yhdistelmää.

Hyvin johdetuissa monimuotoisissa työyhteisöissä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon ihmisten työviihtyvyys. Motivaatio kasvaa, innovaatioita syntyy ja kaikkien voimavarat ovat tehokkaasti käytettävissä. Tämä kaikki johtaa tulosten paranemiseen.

Uskon myös omien esimiestaitojeni paranevan vahvemmalla monimuotoisuuden ymmärtämisellä. Odotan jo innostuneena Myytinmurtajien seuraavaa tapaamista, vaikka vähemmistöön siellä vielä toistaiseksi kuulunkin.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Jukka Kylliö
Jukka Kylliö (3 kirjoitusta)

Syyskuussa 2015 aloitin tuoreena skanskalaisena aluejohtajan tehtävissä Skanskan Etelä-Suomen toimitilarakentamisyksikössä.

4 Kommenttia

  • Jari Renlund

    9.3.2017 - 10:24

    Hieno kirjoitus Jukka. Olen juuri saannut työntekijöistä lukumäärät etelä-suomen osalta, se että meillä on vain noin 30 (kaikki 345) naista työmaalla erillaisissa töissä kerttoo miesvaltaisesta alasta. Heistäkin suurin osa on siivoojia, samallaista kannustusta ja huomioimista kaipaavat myös he että voisivat kehittää omaa osaamistaan.

  • Erkki Huuhtanen

    21.3.2017 - 08:41

    En voi kuin ihmetellä kuinka multiculti mädätys on joka paikassa. Tähänkin artikkeliin on lisätty piilotarkoituksessa kuinka valkoinen heteromies on etuoikeutettu ja kaikki muun ”väriset” ovat syrjittyjä, sekä tietysti naiset ja erityisryhmät kuten seksuaalivähemmistöt. Suomessa on jo ollut vähemmistöryhmän edustaja nainen presidenttinä.
    Tämä pakkomädätys kääntyy vielä monikansallisen Skanskan toimintaa vastaan, koska ideologia jota ajetaan ei perustu käytännön faktoihin kuten asiantuntijuuteen, ammattitaitoon, johtajuuteen vaan työelämään liittymättömiin arvoihin.

  • Heini Savio

    21.3.2017 - 09:01

    Kiitos Jukka, hieno kirjoitus!

  • Jukka Kylliö

    29.3.2017 - 16:14

    Kiitoksia kommenteista! Aihe herättää monenlaisia ajatuksia ja siksi hyvä tätä keskustelua pitää yllä.
    Mukavaa kevättä!

    -Jukka-

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)