Skanskan blogit

27 toukokuu2016

Kustannustietoisuus paremmaksi – määräysten kustannusvaikutukset

Vuosittain järjestettävä Skanska Design Forum tavoittelee ajankohtaisia aiheita, jotka koskevat rakentamista ja ympäristösuunnittelun vaativaa ongelmakenttää useiden osapuolien näkökulmista. Tänä vuonna aamiaisseminaarissa otettiin aiheeksi: Kustannustietoisuus paremmaksi – määräysten kustannusvaikutukset.

Tilaisuuden avasi toimialajohtaja Jukka Hörkkö Skanskasta todeten, että kaavoituksen, suunnittelun ja siihen liittyvien ratkaisujen on oltava tarkoituksenmukaisia ja pyrittävä yhteisesti hyväksyttyyn kohtuuhintaisuuden tavoitteeseen.

RAKLI:n johtaja Mikko Nousiainen kertoi selvityksen syntymisen taustoista, sisällöstä ja tulevista jatkotoimenpiteistä. 

Selvitystyön tavoitteena oli tuottaa puolueeton ja yhteisesti hyväksytty selvitys siitä, minkälaisia kustannusvaikutuksia kaavamääräyksillä tai muilla vastaavilla määräyksillä tosiasiallisesti on.

Työssä olivat mukana Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, HOAS, Ilmarinen, KEVA, VVO, RAKLI, HADRIANUS ja Skanska.

Yhteinen näkemys syntyi erilaisten määräysten aiheuttamista tyypillisistä kustannusvaikutuksista. Selvitykseen sisältyy myös työkaluja, laskuesimerkkejä ja taustatietoa kustannusvaikutusten arvioimiseen.

Selvityksen yksi keskeinen johtopäätös on, että kaavavaateiden kustannusvaikutuksia tulee tarkastella niiden yhteisvaikutuksen kautta. Kustannusvaikutus voi voi olla hyvin merkittävä mahdolliseen edullisempaan vaihtoehtoon verrattuna. Selvityksessä tarkasteltiin tarkoituksella ainoastaan kustannusvaikutuksia ja jätettiin laatutarkastelu seuraavaan selvitykseen, jotta saadaan objektiivista kustannustietoa. Aiheesta lisää Raklin tiedotteessa 11.12.2015. 

Nousiainen esitti jatkotoimia RAKLIn näkökulmasta: Kustannusselvityksestä kerätään palautetta edistämään tarvittavaa jatkokehitystä. Pyritään myös saamaan jo tämän vuoden aikana toteutuksen näkökulmaa ja rohkeita kokeiluja, joissa etsittäisiin uusia ratkaisuja mm. kustannustehokkuuden edistämiseksi.

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Tarja Laine toi esityksessään vantaalaisen näkökulman kaavoituksen hintaan vaikuttavista tekijöistä prosessin eri vaiheissa. Kaavoituksen kompleksisuus avautui hyvin esityksen maankäytön suunnitteluprosessin monikerroksellisuuden esittelyssä. Kaavamääräykset ovat vain osa kaavoitusprosessia. Tarja kertoi Vantaan uusista toimintamalleista ja kohtuuhintaisen asumisen kehitystyöstä sekä Vantaan kaupunkisuunnittelun pilottialueista ja kärkihankkeista. 

Aalto yliopiston asuntosuunnittelun professori, arkkitehti Hannu Huttunen kritisoi selvityksessä kustannusten ja laadun keskinäisen suhteen tarkastelun puutetta. Hän totesi, ettei kaavoituksessa voida tarkastella pelkästään kustannuksia irrallisena huomioimatta laadun tasoa.  Kaavoituksen tulisi asettaa rakennetun ympäristön laadullinen perustaso ja tavoitteet, 0-taso, jossa huomioidaan kustannukset sekä rakennetun ympäristön laatu. Kumppanuuskaavoituksella olisi sovittava yhteisen edun mukaiset tavoitteet. Tämän lisäksi olisi rakennettava yhteinen luottamus osapuolten kesken, jotta tavoitteisiin päästään ja saadaan mahdollisimman hyvä lopputulos

Skanskan case-esimerkkinä laskentapäällikkö Ilkka Vainiola kertoi pysäköintiratkaisujen kustannusvaikutuksista. Ilkka totesi alkupuheessaan, että ”Henkilöauto ostetaan pysäköitäväksi”. Ja todisti toteamansa tilastoilla: Keskiverto henkilöauto on pysäköitynä 96 % käyttöajastaan (Ympäristöministeriö 2003) eli käyttöaika on 1 h/24 h. Todistus: keskimäärin autolla ajetaan 18 000 km/vuosi. Jos keskinopeus on 50 km/h, niin autolla ajetaan 360 h/vuosi eli tunti päivässä. Mielenkiintoista!

Erilaiset näkökulmat virittivät keskustelua ja kirvoittivat kriittisiäkin puheenvuoroja, hyviä kehitysehdotuksia ja jatkotyöohjeita. Pidän kaikenlaista keskustelua hyvänä, sillä täten päästää viemään eri osapuolien kehitysideoita eteenpäin. Tämä vaatii avointa yhteistyötä kaikilta osapuolilta ja parhaan osaamisen yhdistämistä. Lisäksi tarvitaan viestintää ja keskustelua parhaista käytännöistä kuten Mikko Nousiainen puheenvuorossaan totesi.

Loppuyhteenvedossa Skanskan Antti Tuomainen totesikin, että aihe on laajasti eri kaavoituksen ja suunnitteluun osapuolien yhteinen intressi ja vaatii luottamuksellista yhteistyötä jotta päästään parhaaseen tulokseen.  Antti oli RAKLI:n selvityksen ohjausryhmän jäsen ja tästä näkökulmasta kiitteli kaikkia selvitystyön osapuolia sekä Skanska Design Foorumin osallistujia hyvästä keskustelusta ja toivoi keskustelun jatkuvan eri foorumeilla ja erilaisten kumppanuushankkeiden avulla.

Raklin-raportti-selvitys-kaavamaaraysten-kustannusvaikutuksista

Ota yhteyttä, minuun jos haluat keskustella aiheesta: hille.kaukonen[at]skanska.fi.

Voit olla yhteydessä myös Anttiin (antti.tuomainen[at]skanska.fi)  ja Mikkoon (mikko.nousiainen[at]rakli.fi).

Avainsanat: , , ,

Hille Kaukonen
Hille Kaukonen (5 kirjoitusta)

Tulin Skanskalle vuonna 2010, ”Design System Architect” -nimikkeellä pohjoismaiseen tiimiin kehittämään asuinalueita. Sen jälkeen olen työskennellyt tittelillä Design Manager ja nyt suomeksi kaavakehitysjohtajana. Koulutukselta olen arkkitehti, SAFA. Leikkisästi minua voisikin kutsua arkkitehtipoliisiksi, joka valvoo ja opastaa aiheeseen liittyen.

Kirjoita kommentti

(Pakollinen)

(Pakollinen, ei julkaista)